Uutisarkisto
Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometri julkistettiin
Suomen Yrittäjien julkistaman Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritykset ovat kestäneet talouskriisin seuraukset olosuhteisiin nähden hyvin. Työpaikat on pystytty säilyttämään ja konkurssien määrä on alkanut vähentyä. Parantuneista talousnäkymistä huolimatta investointiodotukset ovat pysyneet matalalla tasolla. Pk-yritysbarometri toteutettiin jälleen yhteistyössä Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
Pk-yritysten odotukset nousivat edelleen
Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat kestäneet talouskriisin seuraukset olosuhteisiin nähden hyvin. Työpaikat on pystytty säilyttämään ja konkurssien määrä on alkanut vähentyä.
Pk-yritysten näkemykset lähiajan talouskehityksestä ja oman liiketoiminnan muutoksista ovat varsin positiiviset. Suhdanneodotusten saldoluku on nyt +40. Muutos vuodentakaiseen tilanteeseen nähden on huima: silloin vastaava saldoluku oli -25. Nykyistä parempia suhdanteita seuraavien 12 kuukauden kuluessa odottaa 47 prosenttia yrityksistä, ja heikompia aikoja ennakoivia on vain 7 prosenttia.
Korkeaa saldolukua selittävät talouden alkanut nousu sekä yritysten talouskriisin aikainen heikko lähtötilanne. Talouden nousu näyttää etenevän suurempien yritysten johdolla: toiveikkaimpia ovat vähintään 50 henkeä työllistävät yritykset.
Myös näkemykset liikevaihdon kehityksestä ovat hyvin myönteiset, kun yli puolet pk-yrityksistä arvioi sen kasvavan. Sen sijaan näkemykset investoinneista ovat varovaisemmat. Investointien kasvua ennakoi 22 prosenttia yrityksistä. Osuus on täsmälleen sama kuin edellisessä, kevään barometrissa. Tämä viittaa siihen, että toipuminen talouskriisistä on kesken. Myös pelko yrittäjien verotuksen kiristymisestä voi jarrutella liiketoiminnan laajentamista.
Liikevaihdossa ja kannattavuudessa on vielä kiinni kurottavaa
Viime vuosi oli useimmille pk-yrityksille vaikea. Tarvitaan useita peräkkäisiä korkeita saldolukuja ja niiden mukaisten odotusten toteutumisia ennen kuin liikevaihto ja kannattavuus ovat jälleen hyvällä tasolla.
- Odotusten nousu on suurinta teollisuudessa – kuten vientivetoisen talouden kohenemiseen kuuluukin. Suomen kotimarkkinoiden vakaus ja vahvuus näkyy puolestaan henkilöstöodotuksissa. Joka neljäs pk-yritys aikoo lisätä henkilöstönsä määrää. Positiivisimmat odotukset ovat kaupan ja palvelualojen vähintään 50 hengen yrityksissä. Lähes puolet niistä suunnittelee henkilöstönsä määrän lisäämistä, toteaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm.
Toimialoista huomio kiinnittyy rakennusalaan, jonka odotusten nousu on lähes kaikilla osa-alueilla jäänyt jälkeen muista aloista. Vaikka rakentaminen on jälleen kasvussa, kokevat alan pienet yritykset kilpailutilanteen vaikeana. Harmaa talous on yleinen ja vakava ongelma alan pk-yrityksille.
Talouskriisin varjo näkyy maksuongelmina
Positiivisten odotusten ja yritysten nykytilan välillä on edelleen huomattava ero. Selvimmin tämä näkyy maksuongelmien suurena määränä.
- Syksyn barometrissa 19 prosenttia pk-yrityksistä raportoi kokeneensa maksuvaikeuksia viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus on prosenttiyksikön korkeampi kuin kevään barometrissa. Tuoreet luvut kertovat, että talo-uskriisin varjo on pitkä, painottaa Lindholm. Hyvissä talouden oloissa vain muutama prosentti yrityksistä kokee maksuvaikeuksia.
Asiakkaiden ja liikekumppanien maksuvaikeuksiin on törmännyt hieman useampi kuin joka toinen pk-yritys. Tältäkin osin tilanne on alkuvuoteen nähden säilynyt hyvin samankaltaisena.
Noin 40 prosenttia pk-yrityksistä on talouskriisin takia joutunut sopeuttamaan liiketoimintaansa. Sopeuttaminen on ollut sitä yleisempää mitä suuremmista ja pitempään toimineista yrityksistä on kyse. Myönteisenä muutoksena aiempaan nähden on se, että paine lomautuksiin on vähentynyt. Sopeutumiskeinoista korostuu nyt keskittyminen ydinliiketoimintaan. Talouskriisi on kannustanut kaiken kokoisia yrityksiä arvioimaan kriittisesti liiketoimintansa rakennetta.
Pk-yritysbarometrin koko aineisto on saatavissa seuraavan linkin kautta:
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät
pääekonomisti Timo Lindholm
p. (09) 2292 2856, 050 303 9398
Investointien kasvu tarvitsisi myönteistä veroviestiä
Parantuneista talousnäkymistä huolimatta investointiodotukset ovat pysyneet matalalla tasolla. Tähän vaikuttaa paitsi talouskriisistä toipumisen keskeneräisyys myös kevään verokeskustelusta yrittäjille jäänyt pelko verotuksensa kiristymisestä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus totesi Pk-yritysbarometrin julkistamistilaisuudessa.
Järventauksen mukaan hallitus teki sinänsä oikein lykätessään verouudistusta seuraavalle vaalikaudelle, sillä epävarmuus kovalla kiireellä toteutettavan uudistuksen lopputuloksesta oli liian suurta. Vaikka asia siirtyykin seuraavalle hallitukselle, nyt kuitenkin tarvittaisiin keskeisten poliittisten päättäjien sellaisia verouudistuksen suunnan linjauksia, jotka tukisivat investointien käynnistämistä.
Yrittäjät odottavat päättäjiltä suuntaa antavaa viestiä siitä, että yrittäjien verotuksen kannustavuus myös osinkoverotuksen osalta säilyy vähintäänkin nykyisellä tasolla, jolloin investointeihin liittyvä riskinotto olisi yrittäjien kannalta jatkossakin mielekästä. Tämän kaltaiset linjaukset vahvistaisivat yrittäjien tulevaisuudenuskoa siitä huolimatta, että uudistuksen yksityiskohdista päättäminen jää seuraavalle hallitukselle, Järventaus totesi.
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät
toimitusjohtaja Jussi Järventaus
p. 050 336 0015
Investointirahoituksen kysyntä edelleen varovaista
Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan yritysten investointisuunnitelmat ovat edelleen maltillisia, vaikka kasvuodotukset ovat jo rahoituskriisiä edeltävällä tasolla. Kasvua haetaan lähinnä tuotekehityksestä ja markkinoinnista. Tämän vuoksi yritysten tarve ulkopuoliselle investointirahoitukselle on jopa hieman laskenut.
Pk-yritysten halukkuudessa hakea ulkoista rahoitusta ei ole tapahtunut mainittavaa muutosta kahteen edelliseen barometriin verrattuna. Joka neljäs pk-yritys suunnittelee hakevansa ulkoista rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana. Tällä hetkellä yritykset eivät suunnittele kovin paljon suuria investointeja, mikä pääosin selittää rahoitustarpeiden maltillisuutta.
Käyttöpääoman tarve on edelleen yleisin peruste rahoituksen hakemiselle. Toiselle sijalle nousivat koneiden ja laitteiden laajennusinvestoinnit, sen sijaan korvausinvestointeja ei suunnitella yhtä paljon. Rahoituksen haku yrityksen kehityshankkeisiin putosi nyt kolmanneksi.
Finnveran suhdannerahoituksen kysyntä alkuperäisessä, vuoden 2009 rahoituskriisiin vastaamiseen suunnitellussa muodossaan on alentunut. – Tämän vuoksi suhdannerahoituksen myöntöperusteita on tarkistettu ja rahoitusta on hiottu sopimaan aiempaa paremmin myös kasvun ja kansainvälistymisen vaatimiin rahoitustarpeisiin, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.
Pk-yritysten kiinnostus pääomasijoittajia ja rahoitusyhtiöitä kohtaan on jonkin verran kasvanut. Varsinkin kaikkein kasvuhakuisimmat yritykset suunnittelevat hakevansa rahoitusta pääomasijoittajilta. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat edelleen kiinnostuneimpia myös Finnveran lainoista ja takauksista. Omistusjärjestelyjen määrän arvioidaan olevan kasvussa.
Finnveran rahoituksen kysyntä on barometrin mukaan kasvussa edelleen pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa.
Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa.
Lisätietoja:
Finnvera Oyj
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405
viestintäjohtaja Leena Jaakkola, puh. 040 352 9332
skvl.fi