Pohjois-Pohjanmaan asuntokaupassa ei ole kuplaa

Pohjois-Pohjanmaan asuntokaupassa ei ole kuplaa. Esimerkiksi Oulussa neliöhinnat ovat matalat verrattuina koko maan keskiarvoihin.

Pohjois-Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n puheenjohtaja Tero Tahkolan mukaan pääkaupunkikeskeisiä arvioita asuntokaupan kehityksestä tai viimeaikaisia puheita asuntokuplasta ei voida sellaisenaan yleistää koskemaan koko maata.

”Oulussa neliöhinnat ovat matalat verrattuina koko maan keskiarvoihin ja etelämpänä sijaitseviin isompiin kaupunkeihin, kuten Jyväskylään. Jopa Rovaniemellä hinnat ovat joskus korkeammalla. Tällä hetkellä Oulun seudulla ollaan mm. omakotitalojen hintojen osalta erittäin lähellä toteutuneita rakennuskustannuksia, joten asuntokauppa on terveellä pohjalla”, Tahkola toteaa.

Alueellinen asuntokauppakatsaus osoittaa selvästi, kuinka dramaattisesta pysähdyksestä ala yleisesti kärsi noin puolitoista vuotta sitten ympäri Suomea. Kuten muuallakin maassa, Pohjois-Pohjanmaalla synkin hetki koettiin syksyllä 2008, jolloin pankit kiristivät luottohanojaan ja asuntokauppa likipitäen pysähtyi. Nyt kauppamäärät ovat Tahkolan mukaan palanneet kriisiä edeltävälle tasolla ja kauppaa tehdään tasaiseen tahtiin.

”Kuten koko maassa, pienistä asunnoista tosin on pulaa, joten niiden hinnat ovat nyt melko korkeita. Olisikin toivottavaa, että markkinoille tulisi kerrostaloyksiöitä. Ostajia taas ei tällä hetkellä tahdo löytyä isoille, yli 300.000 euron omakotitaloille”, Tahkola kuvailee nykytilannetta.

Tero Tahkola arvioi asuntokaupan Pohjois-Pohjanmaalla jatkuvan tasaisena kuluvan vuoden loppuun, koska korkotaso ei todennäkoisesti vielä tänä vuonna nouse kovinkaan paljon. Rakennustuotanto lähtee käyntiin hitaasti ja uusia asuntoja saadaan viiveellä, mikä nostaa käytettyjen uudehkojen asuntojen hintoja.

Asuntokauppa elpymässä koko maassa, mutta notkahduksen jälkiseuraukset näkyvät

Valtakunnallisesti asuntokauppa alkoi elpyä kesän ja syksyn 2009 aikana, mutta tervehtyvillä asuntomarkkinoilla on edelleenkin osin nähtävissä pysähdyksen jälkiseurauksia.

Yksi valtakunnallisesti merkittävä piirre näkyy tällä hetkellä asuntokaupan volyymissa. Myytävien asuntojen määrä on vähentynyt koko maassa, mikä nostaa hintatasoa etenkin pienemmissä asuntoluokissa ja heikentää kiertoa, kun kysyntä ja tarjonta eivät vastaa toisiaan. Kahden asunnon loukusta on jouduttu nolla-asunnon loukkuun: vanhaa asuntoa ei voi myydä, kun uutta sopivaa ei ole tarjolla.

Pienten asuntojen hinnannousu pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa jatkuu edelleen.  Myös uustuotannon pysähtyminen on heijastunut vahvasti kaikkeen asuntokauppaan, kun uusia kohteita ei tulekaan myyntiin. Tuotannon käynnistäminen ei tapahdu hetkessä ja etenkin kasvukeskuksissa uusien kohteiden puuttuminen asuntotarjonnasta heijastuu vahvasti myös vanhojen asuntojen myyntiin.

Asuntokauppaan vaikuttavista tekijöistä rahamarkkinat ovat vain yksi osa. Edes matalat korot eivät yksin riitä piristämään asuntokauppaa. Sinällään ne eivät myöskään muodosta riskiä, ellei niihin yhdisty ylisuuria lainoja ja pitkiä laina-aikoja. Näissä tapauksissa koron nousu voi koitua kohtalokkaaksi.

Varainsiirtoveron yhtenäistäminen tasapainottaisi asuntokauppaa

Yhtenä kiinteistö- ja asuntokauppaa tasapainottavana valtiovallan toimenpiteenä SKVL tuo edelleen esiin varainsiirtoveron yhdenmukaistamisen asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen osalta. Keinotekoinen ero, joka ohjaa turhiin asunto-osakeyhtiöiden perustamisiin, olisi ehdottomasti poistettava. Kiinteistökaupan kauppahinnasta perittävän 4 prosentin varainsiirtoveron yhdenmukaistaminen asunto-osakekaupasta perittävän veron tasolle tasapainottaisi markkinoita. Sen myötä uudisrakentaminen lisääntyisi, samoin kauppoihin usein liittyvät korjaus- ja saneeraustyöt.

”Valtiovarainministeriö arvioi vuoden 2010 varainsiirtoveron tuotoksi noin 400 miljoonaa euroa. Varainsiirtoveron yhdenmukaistaminen sekä kiinteistöjen että asunto-osakeyhtiöiden osalta esimerkiksi 1,6 prosenttiin laskisi valtion verotuloja, mutta kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden toimivuus kerrannaisvaikutuksineen todennäköisesti kompensoisi verotulojen menetyksen”, arvioi SKVL:n toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Tero Tahkola, Pohjois-Suomen Kiinteistönvälittäjät ry. (SKVL:n paikallisyhdistys)
Kiinteistötahkola
Puhelin: 0400-695 815, sähköposti: tero.tahkola@kiinteistotahkola.fi

Toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas, SKVL ry
Puhelin: 050-465 3773, sähköposti: jaana.anttila-kangas@skvl.fi

Palaa otsikoihin