Päijät-Hämeen asuntokaupassa ei ole kuplaa

Päijät-Hämeen asuntokaupassa ei ole minkäänlaista kuplaa. Hintojen nousu on ollut vain muutaman prosentin luokkaa ja esimerkiksi Lahdessa on tällä hetkellä hyvin tarjolla erihintaisia asuntoja eri alueilta.

SKVL:n alueyhdistyksen Päijät-Hämeen Kiinteistönvälittäjät ry:n puheenjohtajan Jari Salomaan mukaan pääkaupunkikeskeisiä arvioita asuntokaupan kehityksestä tai viimeaikaisia puheita asuntokuplasta ei voida sellaisenaan yleistää koskemaan koko maata. Hän perääkin vastuullisuutta ja laajempaa perspektiiviä kannanottoihin.

Alueellinen asuntokauppakatsaus osoittaa selvästi, kuinka dramaattisesta pysähdyksestä ala yleisesti kärsi noin puolitoista vuotta sitten ympäri Suomea. Päijät-Hämeessä notkahduksesta selvittiin lähes säikähdyksellä. Kuten muuallakin maassa, synkin hetki koettiin syksyllä 2008, jolloin pankit kiristivät luottohanojaan ja asuntokauppa likipitäen pysähtyi.

 ”Yllättävää oli, että kauppa lähti taas uudelleen käyntiin kesän ja syksyn 2009 aikana niin vilkkaana, vaikka taantumapuheita esitettiinkin. Ja vaikka etenkin pienemmistä kerrostalo- ja rivitaloasunnoista on jopa pulaa, myytäviä asuntoja on nyt Lahdessa kohtuullisesti tarjolla - erihintaisia ja erilaisilla alueilla”, Jari Salomaa kuvailee nykyistä tilannetta.

Hintakehitys alueella on maltillista, merkittävintä hintojen nousu on ollut lähinnä pienissä kerrostaloyksiöissä. Salomaan mukaan hiljalleen viriävä uustuotanto sen sijaan nostanee hintoja etenkin niillä alueilla, joissa uudet kohteet käynnistyvät.

Maltillisuudesta ja harkinnasta Päijät-Hämeen asuntokaupasta kertovat myyntiajat. Jos pääkaupunkiseudulla uutisoidaan, että asunnot viedään liki käsistä, niin Päijät-Hämeessä tilastot kuitenkin näyttävät noin kahden kuukauden myyntiaikaa.

Asuntokaupan näkymiä on nykytilanteessa vaikea arvioida, mutta Lahden kasvavaa vetovoimaa Salomaa pitää yhtenä tulevaisuuden vahvuutena. ”Nopeat liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulta  –  moottoritie ja etenkin oikorata – alkavat nostaa Lahtea erityisesti lapsiperheiden valinnaksi. Lahti on oikea kaupunki, jossa on kaikki palvelut ja luonto lähellä ja kohtuuhintaisia asuntoja.”

Asuntokauppa elpymässä koko maassa, mutta notkahduksen jälkiseuraukset näkyvät

Valtakunnallisesti asuntokauppa alkoi elpyä kesän ja syksyn 2009 aikana, mutta tervehtyvillä asuntomarkkinoilla on edelleenkin osin nähtävissä syksyn 2008 lamaantumisen jälkiseurauksia.

Yksi valtakunnallisesti merkittävä piirre näkyy tällä hetkellä asuntokaupan volyymissa. Myytävien asuntojen määrä on vähentynyt koko maassa, mikä nostaa hintatasoa etenkin pienemmissä asuntoluokissa ja heikentää kiertoa, kun kysyntä ja tarjonta eivät vastaa toisiaan. Kahden asunnon loukusta on jouduttu nolla-asunnon loukkuun: vanhaa asuntoa ei voi myydä, kun uutta sopivaa ei ole tarjolla.

Pienten asuntojen hinnannousu pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa jatkuu edelleen.  Myös uustuotannon pysähtyminen on heijastunut vahvasti kaikkeen asuntokauppaan, kun uusia kohteita ei tulekaan myyntiin. Tuotannon käynnistäminen ei tapahdu hetkessä ja etenkin kasvukeskuksissa uusien kohteiden puuttuminen asuntotarjonnasta heijastuu vahvasti myös vanhojen asuntojen myyntiin.

Asuntokauppaan vaikuttavista tekijöistä rahamarkkinat ovat vain yksi osa. Edes matalat korot eivät yksin riitä piristämään asuntokauppaa. Sinällään ne eivät myöskään muodosta riskiä, ellei niihin yhdisty ylisuuria lainoja ja pitkiä laina-aikoja. Näissä tapauksissa koron nousu voi koitua kohtalokkaaksi.

Varainsiirtoveron yhtenäistäminen tasapainottaisi asuntokauppaa

Yhtenä kiinteistö- ja asuntokauppaa tasapainottavana valtiovallan toimenpiteenä SKVL tuo edelleen esiin varainsiirtoveron yhdenmukaistamisen asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen osalta. Keinotekoinen ero, joka ohjaa turhiin asunto-osakeyhtiöiden perustamisiin, olisi ehdottomasti poistettava. Kiinteistökaupan kauppahinnasta perittävän 4 prosentin varainsiirtoveron yhdenmukaistaminen asunto-osakekaupasta perittävän veron tasolle tasapainottaisi markkinoita. Sen myötä uudisrakentaminen lisääntyisi, samoin kauppoihin usein liittyvät korjaus- ja saneeraustyöt.

”Valtiovarainministeriö arvioi vuoden 2010 varainsiirtoveron tuotoksi noin 400 miljoonaa euroa. Varainsiirtoveron yhdenmukaistaminen sekä kiinteistöjen että asunto-osakeyhtiöiden osalta esimerkiksi 1,6 prosenttiin laskisi valtion verotuloja, mutta kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden toimivuus kerrannaisvaikutuksineen todennäköisesti kompensoisi verotulojen menetyksen”, arvioi SKVL:n toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Jari Salomaa, Päijät-Hämeen Kiinteistönvälittäjät ry
Lahden Laatuneliöt LKV
Puhelin: 044-0490 890, sähköposti: jari.salomaa@laatuneliot.fi

Toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas, SKVL ry
Puhelin: 050‐465 3773, sähköposti: jaana.anttila-kangas@skvl.fi

Palaa otsikoihin