Kaakkois-Suomen asuntokauppa käy maltillisesti – ei ylikuumenemista

Kaakkois-Suomessa notkahdusta edeltävälle asuntokaupan tasolle ei ole vielä päästy.

SKVL:n alueyhdistyksen Kaakkois-Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n puheenjohtajan Markku Merisalon mukaan pääkaupunkikeskeisiä arvioita asuntokaupan kehityksestä tai viimeaikaisia puheita asuntokuplasta ei voida sellaisenaan yleistää koskemaan koko maata. Hän perääkin vastuullisuutta ja laajempaa perspektiiviä kannanottoihin.

Alueellinen asuntokauppakatsaus osoittaa selvästi, kuinka dramaattisesta pysähdyksestä ala yleisesti kärsi noin puolitoista vuotta sitten ympäri Suomea. Kaakkois-Suomessa - kuten muuallakin maassa - synkin hetki koettiin syksyllä 2008, jolloin pankit kiristivät luottohanojaan ja asuntokauppa likipitäen pysähtyi.

Kaakkois-Suomea taantuma on kurittanut erityisen ankaralla kädellä. ”Etenkin metsäteollisuuden lomautukset ja tehtaiden alasajot tuntuvat talousalueellamme voimakkaasti. Toimeentulon supistuessa asuntokauppakin kärsii. Varovaisuus leimaa markkinoita, kahden asunnon loukkuun ei haluta joutua”, toteaa Merisalo.

Asuntokauppaa Kaakkois-Suomessa leimaa myytävien asuntojen puute. ”Uustuotannon loppuminen kokonaan heijastuu vahvasti tarjontaan. Kysyntää esimerkiksi saunallisille hissitalon kaksioille ja kolmiolle olisi paljon, kun 55-80-vuotiaat tekevät pesäeroa työlääksi kokemaansa omakotitaloasumiseen. Nuoret parit taas pitävät pienrakentamista yllä omakotitalojen työmailla”, kuvaa Merisalo erilaisia ostajaryhmiä.

Merisalo arvioi hintatason alkavan nousta myös vanhoissa kohteissa siinä vaiheessa kun uusia asuntoja alkaa taas tulla markkinoille. ”Uustarjonta nostanee hintoja kautta linjan, sillä ero uuden ja vanhan välillä on tällä hetkellä suuri. On kuitenkin muistettava, että asunnon hinnan määräytyminen on kohdekohtaista: erihintaisia ja eritasoisia asuntoja on aina tarjolla.”

Asuntokauppa elpymässä koko maassa, mutta notkahduksen jälkiseuraukset näkyvät

Valtakunnallisesti asuntokauppa alkoi elpyä kesän ja syksyn 2009 aikana, mutta tervehtyvillä asuntomarkkinoilla on edelleenkin osin nähtävissä syksyn 2008 lamaantumisen jälkiseurauksia.

Yksi valtakunnallisesti merkittävä piirre näkyy tällä hetkellä asuntokaupan volyymissa. Myytävien asuntojen määrä on vähentynyt koko maassa, mikä nostaa hintatasoa etenkin pienemmissä asuntoluokissa ja heikentää kiertoa, kun kysyntä ja tarjonta eivät vastaa toisiaan. Kahden asunnon loukusta on jouduttu nolla-asunnon loukkuun: vanhaa asuntoa ei voi myydä, kun uutta sopivaa ei ole tarjolla.

Pienten asuntojen hinnannousu pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa jatkuu edelleen. Myös uustuotannon pysähtyminen on heijastunut vahvasti kaikkeen asuntokauppaan, kun uusia kohteita ei tulekaan myyntiin. Tuotannon käynnistäminen ei tapahdu hetkessä ja etenkin kasvukeskuksissa uusien kohteiden puuttuminen asuntotarjonnasta heijastuu vahvasti myös vanhojen asuntojen myyntiin.

Asuntokauppaan vaikuttavista tekijöistä rahamarkkinat ovat vain yksi osa. Edes matalat korot eivät yksin riitä piristämään asuntokauppaa. Sinällään ne eivät myöskään muodosta riskiä, ellei niihin yhdisty ylisuuria lainoja ja pitkiä laina-aikoja. Näissä tapauksissa koron nousu voi koitua kohtalokkaaksi.

Varainsiirtoveron yhtenäistäminen tasapainottaisi asuntokauppaa

Yhtenä kiinteistö- ja asuntokauppaa tasapainottavana valtiovallan toimenpiteenä SKVL tuo edelleen esiin varainsiirtoveron yhdenmukaistamisen asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen osalta. Keinotekoinen ero, joka ohjaa turhiin asunto-osakeyhtiöiden perustamisiin, olisi ehdottomasti poistettava. Kiinteistökaupan kauppahinnasta perittävän 4 prosentin varainsiirtoveron yhdenmukaistaminen asunto-osakekaupasta perittävän veron tasolle tasapainottaisi markkinoita. Sen myötä uudisrakentaminen lisääntyisi, samoin kauppoihin usein liittyvät korjaus- ja saneeraustyöt.

”Valtiovarainministeriö arvioi vuoden 2010 varainsiirtoveron tuotoksi noin 400 miljoonaa euroa. Varainsiirtoveron yhdenmukaistaminen sekä kiinteistöjen että asunto-osakeyhtiöiden osalta esimerkiksi 1,6 prosenttiin laskisi valtion verotuloja, mutta kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden toimivuus kerrannaisvaikutuksineen todennäköisesti kompensoisi verotulojen menetyksen”, arvioi SKVL:n toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Markku Merisalo, Kaakkois-Suomen Kiinteistönvälittäjät ry
Kymen Asuntokeskus LKV Oy
Puhelin: 0440 - 214 190, sähköposti: markku.merisalo@kymenasuntokeskus.fi

Toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas, SKVL ry
Puhelin: 050‐465 3773, sähköposti: jaana.anttila-kangas@skvl.fi

Palaa otsikoihin